Ilta.
Tuoksuu hunajalle.
Varpaiden välissä käärmeen sylkeä. Kuinka sileät ja hiljaiset kalliot pehmeät neulasmatot seittiportteineen. Puhtaan kirkkaasti aloittaa koivikon kuoronjohtaja soolonsa. Sudenkorennon tanssi houkuttelee sadetta. Ikkuna auki vieraiden tulla. Kiitos luojan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti